Rakennusalan työehtosopimus velvoittaa maksamaan sunnuntailisää aina, kun työntekijä tekee työtä sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä. Velvollisuus koskee kaikkia rakennusalan TES:n piirissä olevia työnantajia riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen työsuhde vai vuokratyö. Alla käymme läpi tarkemmin, milloin ja miten sunnuntailisä määräytyy rakennusalalla.
Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan sunnuntaityöksi lasketaan sunnuntaina sekä kirkollisina juhlapäivinä tehty työ. Kirkollisia juhlapäiviä ovat muun muassa uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, toinen pääsiäispäivä, vappu, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Näinä päivinä tehdystä työstä syntyy aina oikeus sunnuntailisään normaalin palkan päälle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennustyömaalla ei voida soveltaa tavanomaista arkipalkkausta pelkästään sillä perusteella, että työ on kiireellistä tai työkohde vaatii jatkuvuutta. Sunnuntai ja kirkolliset juhlapäivät ovat aina korotettua palkkaa edellyttäviä päiviä, ja tämä koskee yhtä lailla sekä tuntipalkkaisia rakennustyöntekijöitä että toimihenkilöitä.
Rakennusalan TES:n mukaan sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentin korotus, eli työntekijä saa sunnuntailta kaksinkertaisen tuntipalkan. Jos tuntipalkkasi on esimerkiksi 18 euroa, sunnuntailisän kanssa ansaitset samalta tunnilta 36 euroa. Korotus lasketaan aina sovitun peruspalkan päälle, eikä se sulaudu muihin mahdollisiin lisiin.
On tärkeää huomata, että sunnuntailisä on erillinen korvaus ylityökorvauksesta. Jos sunnuntaina tehdään myös ylitöitä, molemmat korotukset lasketaan ja maksetaan erikseen sovellettavien säännösten mukaan. Rakennusalan palkanlaskennassa on siis varmistettava, että eri lisät eivät sekoitu keskenään ja että jokainen erillinen korvauselementti kirjataan oikein.
Sunnuntailisä maksetaan myös silloin, kun työ tehdään kirkollisena juhlapäivänä, vaikka kyseinen päivä osuisi arkipäivälle. Esimerkiksi itsenäisyyspäivä tai jouluaatto voi osua maanantaista perjantaihin, mutta silti niistä maksetaan sunnuntailisä, koska ne ovat kirkollisia juhlapäiviä. Rakennusalan TES kohtelee näitä päiviä samoin kuin varsinaista sunnuntaita.
Tämä on yksi yleisimmistä väärinymmärryksistä rakennusalan palkanlaskennassa. Moni olettaa, että korotus koskee vain kalenterisunnuntaita, mutta todellisuudessa kaikki kirkollisiksi juhlapäiviksi luokitellut päivät oikeuttavat sunnuntailisään päivästä riippumatta. Työnantajan on siis seurattava kirkollisten juhlapäivien kalenteria vuosittain, jotta oikeat korotukset osuvat oikeille päiville.
Vuokratyöntekijällä on oikeus samaan sunnuntailisään kuin vakituisella työntekijällä, sillä rakennusalan TES koskee myös henkilöstövuokrauksen kautta työskentelevää rakennusammattilaista. Sunnuntailisä lasketaan vuokratyöntekijän sovitun tuntipalkan perusteella täsmälleen samalla tavalla kuin muillakin: 100 prosentin korotus peruspalkkaan. Velvollisuus maksaa lisä kuuluu työnantajana toimivalle henkilöstöyritykselle.
Meillä Maximuksella huolehdimme siitä, että vuokratyöntekijöidemme palkat lasketaan oikein ja että kaikki TES:n mukaiset lisät, mukaan lukien sunnuntailisä, maksetaan ajallaan ja täysimääräisinä. Vuokratyöntekijän ei tarvitse itse laskea tai vaatia sunnuntailisiään erikseen, vaan vastuu oikeasta palkanlaskennasta on aina henkilöstöyrityksellä. Rakennusalan TES:n tuntemus on osa sitä ammattitaitoa, jota yli 25 vuoden kokemuksemme on kartuttanut.
Käytännössä vuokratyöntekijän kannattaa silti tarkistaa palkkalaskelmastaan, että sunnuntailisä näkyy erillisenä rivinä. Näin mahdolliset virheet havaitaan nopeasti ja ne voidaan korjata ennen kuin ne kumuloituvat useammalle palkkakaudelle.
Sunnuntailisästä ei voida sopia heikommin kuin rakennusalan TES edellyttää. Koska työehtosopimus asettaa vähimmäistason, yksittäinen työsopimus tai suullinen sopimus ei voi poistaa tai pienentää sunnuntailisää. Toisin sanoen, vaikka työnantaja ja työntekijä molemmat suostuisivat järjestelyyn, jossa sunnuntailisää ei makseta, sopimus on lainvastainen eikä sido työntekijää.
Sen sijaan paremmista ehdoista voidaan aina sopia. Työnantaja voi halutessaan maksaa sunnuntailisää suuremmalla prosentilla kuin TES vaatii, tai tarjota lisävapaata sunnuntaityön kompensaationa silloin, kun TES sen sallii. Tärkeintä on, että lopputulos ei missään tilanteessa jää alle sen tason, jonka rakennusalan työehtosopimus takaa.
Rakennusalan palkanlaskennassa on myös hyvä tiedostaa, että työntekijällä on oikeus tarkistaa palkkauksensa perusteet ja vaatia jälkikäteen maksamattomia lisiä, mikäli niitä on jäänyt puuttumaan. Vanhenemisaika tällaisille saataville on kolme vuotta, joten sunnuntailisän laiminlyönti voi tulla työnantajalle kalliiksi myös pitkän ajan kuluttua.
Rakennustyöntekijällä on oikeus ylityökorvaukseen aina, kun työaika ylittää työaikalain tai rakennusalan työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan rajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ylityöstä on maksettava korotettu palkka lain ja alan TES:n mukaisesti, eikä työnantaja voi yksipuolisesti päättää jättää korvausta maksamatta. Alla käymme läpi tarkemmin, miten ylityö lasketaan, paljonko siitä maksetaan ja mitä tehdä, jos korvaus jää saamatta.
Rakennusalalla ylityö lasketaan suhteessa säännölliseen työaikaan, joka on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Kun nämä rajat ylittyvät työnantajan aloitteesta, kyseessä on ylityö, josta syntyy korvausvelvollisuus rakennusalan työehtosopimuksen ja työaikalain nojalla.
Ylityö jaetaan kahteen tyyppiin: vuorokautiseen ylityöhön ja viikoittaiseen ylityöhön. Vuorokautinen ylityö kertyy, kun päivittäinen kahdeksan tunnin raja ylittyy. Viikoittainen ylityö puolestaan lasketaan siitä hetkestä, kun viikkotyöaika ylittää 40 tuntia, vaikka yksittäiset päivät eivät olisikaan olleet erityisen pitkiä.
On tärkeää huomata, että ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta tai selkeää suostumusta. Rakennustyöntekijä ei voi yksipuolisesti tehdä ylitöitä ja vaatia niistä korvausta, jos työnantaja ei ole niitä pyytänyt tai hyväksynyt. Tämän vuoksi on hyvä käytäntö varmistaa ylityöt kirjallisesti tai muulla todennettavalla tavalla.
Rakennusalan ylityökorvaus määräytyy rakennusalan työehtosopimuksen mukaan. Vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka, ja sen jälkeisistä tunneista 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentin korotus ensimmäisiltä kahdeksalta tunnilta ja sen jälkeen 100 prosentin korotus.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos rakennustyöntekijän tuntipalkka on esimerkiksi 20 euroa, ylityön ensimmäiset tunnit maksavat työnantajalle 30 euroa tunnilta ja pidemmälle venyvät tunnit jo 40 euroa tunnilta. Korotukset ovat merkittäviä, ja ne on nimenomaan suunniteltu kannustamaan työnantajia pitämään työajat kohtuullisina.
Rakennusalan työehtosopimus ylityökorvausten osalta on sitova kaikille sopimuksen piirissä oleville työnantajille. Työsopimuksella ei voida sopia heikommista ehdoista kuin mitä TES määrää, joten rakennustyöntekijällä on aina oikeus vähintään näihin korotuksiin.
Työnantaja ei voi kieltäytyä maksamasta ylityökorvausta, jos ylityö on tehty työnantajan pyynnöstä tai hyväksynnällä. Rakennusalan työehtosopimus ja työaikalaki velvoittavat työnantajan maksamaan korotetun palkan kaikesta lainmukaisesta ylityöstä, eikä tästä velvollisuudesta voi poiketa yksipuolisella päätöksellä.
Joissakin tilanteissa työnantaja saattaa väittää, ettei ylityötä ole hyväksytty tai että se on tehty omaehtoisesti. Tämän vuoksi rakennustyöntekijän kannattaa aina varmistaa ylitöiden kirjaaminen esimerkiksi työmaan tuntikirjanpitoon tai muuhun dokumentaatioon. Jos ylityöt näkyvät kirjanpidossa, niistä on maksettava korvaus.
Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa ylityö on tehty ilman työnantajan tietoa tai pyyntöä. Tällöin korvausvelvollisuus ei automaattisesti synny. Epäselvissä tilanteissa rakennustyöntekijän kannattaa kääntyä ammattiliiton tai luottamusmiehen puoleen.
Kyllä, rakennustyöntekijä voi sopia työnantajan kanssa ylityökorvauksen vaihtamisesta vapaa-aikaan rahallisen korvauksen sijaan. Tämä edellyttää kuitenkin molempien osapuolten yhteistä sopimusta, eikä työnantaja voi yksipuolisesti päättää antaa vapaan korvauksen sijaan.
Vapaan määrä lasketaan samalla korotusperiaatteella kuin rahallinen korvaus. Jos ylityöstä olisi maksettu 50 prosentin korotuksella, vapaakin annetaan korotettuna, eli yhdestä ylityötunnista kertyy puolitoista tuntia vapaata. Tämä on tärkeää huomioida, jotta vapaa vastaa oikeudenmukaisesti tehdyn ylityön arvoa.
Vapaan ajoittamisesta sovitaan työnantajan kanssa, ja sen on oltava kohtuullisessa ajassa tehdyn ylityön jälkeen. Rakennusalalla, jossa projektit vaihtuvat ja työmaat muuttuvat, kannattaa sopia vapaan ajankohdasta selkeästi kirjallisesti väärinkäsitysten välttämiseksi.
Jos ylityökorvausta ei makseta, rakennustyöntekijän ensimmäinen askel on ottaa asia puheeksi suoraan työnantajan tai työnjohtajan kanssa. Usein kyse on kirjanpitovirheestä tai väärinkäsityksestä, joka selviää nopeasti keskustelemalla. Ota mukaan dokumentit tehdyistä työtunneista.
Jos suora keskustelu ei tuota tulosta, seuraavat toimenpiteet ovat:
Vanhenemisajat ovat tärkeitä muistaa: palkkasaatavat vanhentuvat pääsääntöisesti viidessä vuodessa, mutta työsuhteen aikana kannattaa toimia nopeasti. Mitä selkeämpi dokumentaatio tehdyistä ylitöistä on, sitä vahvemmalla pohjalla rakennustyöntekijä on asiaa selvitettäessä.
Me Maximuksella haluamme, että jokainen rakennusalan ammattilainen tietää oikeutensa ja saa ansaitsemansa korvauksen. Jos sinulla on kysyttävää rakennusalan työsuhteisiin liittyvistä asioista, olemme täällä auttamassa.
Infratyönjohtajalta vaaditaan soveltuva rakennusalan tutkinto, riittävä työkokemus sekä tehtävän laajuudesta riippuen erillisiä pätevyyskortteja ja sertifikaatteja. Vaatimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä rakentamismääräyskokoelmaan, ja ne vaihtelevat hieman hankkeen koon ja luonteen mukaan. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki keskeisimmät infratyönjohtajan pätevyyteen liittyvät kysymykset.
Infratyönjohtajan pätevyyteen hyväksytään useimmiten rakennusalan insinöörin tai rakennusmestarin tutkinto, jossa on infra- tai yhdyskuntatekniikan suuntautuminen. Myös teknikon tutkinto voi riittää pienemmissä hankkeissa, kun se yhdistetään riittävään työkokemukseen. Keskeistä on, että tutkinto antaa valmiudet maa- ja vesirakentamisen sekä infrastruktuurin rakentamisen hallintaan.
Käytännössä yleisimpiä hyväksyttyjä koulutuspohjia ovat:
Tutkinnon lisäksi koulutuksen sisällöllä on merkitystä. Rakennuttaja tai tilaaja voi edellyttää, että tutkinto sisältää riittävästi infra-alan opintoja, kuten geotekniikkaa, tierakentamista tai vesihuoltoa. Jos koulutuspohja on talonrakentamisen puolelta, voidaan edellyttää täydentäviä opintoja tai pidempää työkokemusta infra-alalta.
Kyllä, infratyönjohtajalta edellytetään käytännössä aina useita pakollisia kortteja. Vähimmäisvaatimuksena pidetään voimassa olevaa työturvallisuuskorttia ja Tieturva-pätevyyttä, jos työskennellään liikenneväylien läheisyydessä. Monissa hankkeissa vaaditaan myös tulityökortti ja ensiapukoulutus.
Tyypillisimmät infratyönjohtajalta vaadittavat kortit ja pätevyydet ovat:
Lisäksi erikoistuneemmissa hankkeissa, kuten vesihuolto- tai sähköinfraprojekteissa, voidaan edellyttää toimialakohtaisia sertifikaatteja. Työnantaja tai tilaaja ilmoittaa projektikohtaisesti, mitkä pätevyydet ovat pakollisia ja mitkä suositeltavia.
Infratyönjohtajan tehtäviin vaaditaan yleensä vähintään kahden vuoden käytännön kokemus infra-alan rakennustöistä. Vaativammissa hankkeissa, kuten suurissa tie- tai tunneliprojekteissa, tilaajat edellyttävät usein viiden vuoden tai sitä pidempää kokemusta vastaavista tehtävistä. Kokemusvuodet lasketaan tyypillisesti tutkinnon suorittamisen jälkeisestä ajasta.
Työkokemuksen laatu on määrää tärkeämpää. Pelkkä vuosien kirjaaminen ei riitä, vaan hakijalta odotetaan kokemusta nimenomaan työnjohdollisista tehtävistä: aikatauluhallinnasta, aliurakkasopimusten valvonnasta, laadunvarmistuksesta ja työturvallisuuden johtamisesta. Kokemus pelkästään suorittavasta työstä ei yleensä täytä työnjohtajan pätevyysvaatimuksia.
Julkisissa hankkeissa tilaaja voi pyytää referenssilistan aiemmista projekteista, joissa hakija on toiminut työnjohtajana. Tällöin kokemus tulee dokumentoida tarkasti, mukaan lukien hankkeen koko, kesto ja hakijan rooli.
Infratyönjohtajalla on lakisääteinen vastuu työmaan turvallisuudesta, laadunvarmistuksesta ja rakentamismääräysten noudattamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta määrittelevät työnjohtajan velvollisuudet, joihin kuuluu muun muassa kirjallinen turvallisuussuunnittelu ja vaarojen arviointi.
Keskeisimmät lakisääteiset vastuut jakautuvat kolmeen pääalueeseen:
Laiminlyönnit näissä vastuissa voivat johtaa henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin vakavissa tapaturmatilanteissa.
Infratyönjohtajan ja talonrakentamisen työnjohtajan pätevyysvaatimukset eroavat ennen kaikkea erikoistumisalan osalta. Infra-alalla korostuvat geotekniikka, pohjarakentaminen, tierakentaminen ja vesihuolto, kun taas talonrakentamisessa painottuvat rakennusfysiikka, rakennejärjestelmät ja sisätyöt. Molemmissa edellytetään rakennusalan tutkintoa, mutta sen sisällön tulee vastata kyseistä toimialaa.
Käytännön eroja on myös pätevyyskorttien osalta. Tieturva-pätevyys on infra-alalla lähes poikkeuksetta pakollinen, mutta talonrakentamisen työnjohtajilta sitä ei välttämättä vaadita. Vastaavasti talonrakentamisessa voidaan edellyttää erillisiä pätevyyksiä esimerkiksi kosteudenhallinnan koordinoinnista, mikä ei kuulu infratyönjohtajan tyypillisiin vaatimuksiin.
Myös ympäristöluvat ja viranomaisyhteistyö painottuvat infra-alalla eri tavalla. Infratyönjohtaja joutuu usein tekemään tiivistä yhteistyötä kuntien, ELY-keskusten ja muiden viranomaisten kanssa, kun taas talonrakentamisen työnjohtajan viranomaisyhteydet painottuvat enemmän rakennusvalvontaan.
Infratyönjohtajan töitä löytyy erityisesti suurista kaupungeista ja kasvukeskuksista, joissa tie-, katu- ja vesihuoltoverkostoja rakennetaan ja uudistetaan jatkuvasti. Uusimaa on aktiivisin alue, mutta merkittäviä infrahankkeita on käynnissä ympäri Suomea erityisesti väyläinvestointien ja kuntien infrastruktuurin kehittämisen myötä.
Työnantajina toimivat tyypillisesti:
Infratyönjohtajan kysyntä on pysynyt vahvana, koska alan ammattilaisten saatavuus ei aina vastaa hankkeiden tarvetta. Tämä tekee osaavista infratyönjohtajista haluttuja rekrytointikohteita. Me Maximuksella olemme erikoistuneet juuri rakennusalan ammattilaisten välittämiseen, ja meillä on yli 25 vuoden kokemus infrarakentamisen osaajien rekrytoinnista sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa. Jos etsit infratyönjohtajan tehtäviä tai tarvitset osaavan työnjohtajan projektiisi, olet tervetullut ottamaan meihin yhteyttä.
Rakennusalan työehtosopimus ja LVI-alan työehtosopimus ovat kaksi erillistä sopimusta, jotka koskevat eri ammattiryhmiä. Rakennusalan TES kattaa talonrakentamisen ja infrarakentamisen työntekijät, kun taas LVI-alan TES on tarkoitettu putkiasentajille, ilmastointiasentajille ja muille talotekniikan ammattilaisille. Sovellettava sopimus määräytyy ensisijaisesti työntekijän tosiasiallisten työtehtävien perusteella, ei työnantajan toimialan mukaan. Alla käymme läpi molempien sopimusten keskeisimmät erot ja käytännön vaikutukset.
LVI-asentajaa koskee lähtökohtaisesti LVI-alan työehtosopimus, ei rakennusalan TES. LVI-alan TES on Talotekniikka-alan liitto TALTELI ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen sopimus, joka kattaa putkistot, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät sekä ilmanvaihtoasennukset. Ratkaiseva tekijä on se, mitä töitä asentaja käytännössä tekee, ei se, millä työmaalla hän työskentelee.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että LVI-asentaja voi olla samalla rakennustyömaalla rakennusmiehen kanssa, mutta heihin sovelletaan eri työehtosopimuksia. Jos LVI-asentaja siirtyy tekemään selkeästi rakennusalan töitä, kuten muurausta tai betonointia, voidaan harkita rakennusalan TES:n soveltamista. Rajanveto ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista, ja epäselvissä tilanteissa asiaa tulkitaan ensisijaisesti työntekijän ammatillisen koulutuksen ja vakiintuneen työnkuvan perusteella.
Rakennusalan työehtosopimus kattaa talonrakentamisen, maarakentamisen ja infrarakentamisen työntekijät. Se on Rakennusteollisuus RT ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen sopimus, joka säätelee muun muassa palkkoja, työaikoja, ylityökorvauksia, vuosilomia ja muita työsuhteen ehtoja rakennusalan ammattilaisille.
Rakennusalan TES koskee käytännössä laajaa joukkoa ammatteja:
Sopimus sisältää myös erityisiä rakennusalalle tyypillisiä etuuksia, kuten rakennusalan olosuhdelisiä, joilla kompensoidaan työn fyysistä rasittavuutta ja vaihtuvia työkohteita. Myös matkakustannusten korvaukset on sovittu sopimuksessa tarkemmin kuin monilla muilla aloilla.
LVI-alan työehtosopimus kattaa talotekniikan asennustyöt, erityisesti putkisto-, lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtoasennukset. Sopimus säätelee alan palkkarakennetta, työaikoja, päiväraha- ja matkakustannusten korvauksia sekä muita työsuhteen ehtoja talotekniikka-alan ammattilaisille.
LVI-alan TES:n piiriin kuuluvat muun muassa:
LVI-alan sopimuksessa on omat erityispiirteensä, jotka heijastavat alan tarpeita. Esimerkiksi ahtaissa tiloissa tai korkeissa lämpötiloissa tehtävästä työstä voidaan sopia erillisistä lisistä. Sopimus on myös selkeästi oma kokonaisuutensa, vaikka LVI-asentajat työskentelevät usein rinnakkain rakennusalan ammattilaisten kanssa.
Rakennusalan ja LVI-alan TES:n palkkarakenteet eroavat toisistaan sekä palkkaluokkien että lisien osalta. Rakennusalan TES perustuu pitkälti urakkapalkkajärjestelmään, jossa ansiot voivat vaihdella merkittävästi työkohteen ja tuottavuuden mukaan. LVI-alan TES puolestaan nojaa enemmän tuntipalkkapohjaiseen järjestelmään, johon lisätään tehtäväkohtaisia lisiä.
Rakennusalan TES:ssä palkat jaetaan palkkaluokkiin työn vaativuuden ja ammattitaidon perusteella. Urakkatyö on yleistä erityisesti talonrakentamisessa, mikä tarkoittaa, että kokenut ammattilainen voi ansaita selvästi enemmän kuin tuntipalkka yksinään mahdollistaisi. Lisäksi sopimus sisältää erilaisia olosuhde- ja erikoislisiä, kuten kylmä-, pöly- ja meluhaittoja kompensoivia korvauksia.
LVI-alan TES:ssä palkkaus perustuu ammattitaitoluokkiin ja tehtävien vaativuuteen. Asennustyön erityisosaaminen, kuten painekokeet tai vaativat putkistojärjestelmät, näkyy korkeampana palkkaluokituksena. Myös LVI-alan sopimuksessa on omat lisänsä erityisolosuhteista, mutta niiden rakenne poikkeaa rakennusalan vastaavista.
Kun rakennustyömaalla työskentelee sekä rakennusalan että LVI-alan ammattilaisia, sovelletaan kumpaankin ryhmään heidän omaa työehtosopimustaan samanaikaisesti. Tämä on täysin normaali tilanne suurilla rakennustyömailla, ja työnantajan tai pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, että molempien sopimusten ehdot toteutuvat asianmukaisesti.
Käytännössä tämä voi aiheuttaa hallinnollista lisätyötä, sillä esimerkiksi ylityökorvaukset, päivärahat ja matkakustannusten korvaukset lasketaan eri perustein eri sopimuksissa. Pääurakoitsijan vastuulla on varmistaa, että alihankkijat noudattavat oikeaa työehtosopimusta omien työntekijöidensä osalta. Laiminlyönnit voivat johtaa takuuvastuisiin tai jopa oikeudellisiin seuraamuksiin.
Henkilöstövuokrauksessa sovellettava työehtosopimus määräytyy vuokratyöntekijän tosiasiallisten työtehtävien ja käyttäjäyrityksen toimialan perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennustyömaalle vuokrattuun LVI-asentajaan sovelletaan LVI-alan TES:ä, vaikka työnantajana toimii henkilöstövuokrausyritys.
Henkilöstövuokrausyrityksen velvollisuutena on tunnistaa oikea sovellettava työehtosopimus ja varmistaa, että vuokratyöntekijä saa vähintään kyseisen sopimuksen mukaiset edut. Tähän kuuluvat palkka, lomakorvaukset, lisät ja muut työsuhde-edut. Käyttäjäyrityksellä on puolestaan tiedonantovelvollisuus: sen on kerrottava vuokrausyritykselle, millaisia tehtäviä työntekijä tulee tekemään, jotta oikea TES voidaan tunnistaa.
Me Maximuksella olemme erikoistuneet nimenomaan rakennusalan ja talotekniikan henkilöstövuokraukseen, ja yli 25 vuoden kokemuksella tunnemme alan työehtosopimukset perusteellisesti. Huolehdimme siitä, että jokainen vuokratyöntekijä saa oikean sopimuksen mukaiset edut alasta riippumatta, olipa kyseessä sitten rakennusalan TES tai LVI-alan TES.
Vuokratyöntekijän TES rakennustyömaalla määräytyy ensisijaisesti käyttäjäyrityksen toimialan perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennustyömaalla työskentelevään vuokratyöntekijään sovelletaan rakennusalan työehtosopimusta riippumatta siitä, minkä alan oma TES henkilöstövuokrausyrityksellä on. Alla käymme läpi tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa palkan, vastuiden ja käytännön työehtojen kannalta.
Rakennustyömaalla työskentelevään vuokratyöntekijään sovelletaan käyttäjäyrityksen toimialaa vastaavaa työehtosopimusta. Jos käyttäjäyritys toimii talonrakentamisen alalla, noudatetaan rakennusalan yleissitovaa TES:iä. Vuokrausyrityksen oma toimiala ei ratkaise asiaa, vaan ratkaiseva tekijä on se, missä ja miten työ tehdään.
Suomen työlainsäädäntö edellyttää, että vuokratyöntekijälle maksetaan vähintään samat palkat ja noudatetaan vähintään samoja työaikamääräyksiä kuin käyttäjäyrityksen omille työntekijöille vastaavissa tehtävissä. Tämä periaate on kirjattu työsopimuslakiin, ja se suojaa vuokratyöntekijää tilanteessa, jossa henkilöstövuokrausyrityksellä ei ole omaa alan TES:iä tai se on heikompi kuin käyttäjäyrityksen ala edellyttää.
Rakennusalalla keskeisiä työehtosopimuksia ovat muun muassa rakennusalan työntekijöitä koskeva TES sekä talotekniikka-alan omat sopimukset LVI- ja sähköasentajille. Oikean sopimuksen tunnistaminen edellyttää siis tarkkaa tietoa siitä, millä rakentamisen osa-alueella työ tapahtuu.
Käyttäjäyrityksen toimiala määrittää suoraan sen, mikä työehtosopimus on voimassa vuokratyöntekijän työsuhteessa. Jos käyttäjäyritys kuuluu rakennusalan työnantajaliittoon tai toimii rakentamisen toimialalla, sovelletaan rakennusalan TES:iä, vaikka vuokrausyritys itse kuuluisi eri liittoon.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla rakennustyömaalla eri tehtävissä toimiviin vuokratyöntekijöihin voidaan soveltaa eri TES:ejä. Esimerkiksi talonrakennustyöntekijöihin sovelletaan rakennusalan TES:iä, kun taas putkiasentajiin voi soveltua LVI-alan sopimus ja sähköasentajiin sähköalan TES. Toimenkuva ja työn sisältö ovat siten ratkaisevassa asemassa.
Tämä monimutkaisuus korostaa sen merkitystä, että sekä henkilöstövuokrausyritys että käyttäjäyritys tunnistavat tarkkaan, mitä töitä vuokratyöntekijä tekee ja mille toimialalle ne kuuluvat. Epäselvissä tilanteissa kannattaa tarkistaa asia suoraan alan työnantaja- tai työntekijäliitolta.
Rakennusalan TES takaa vuokratyöntekijälle joukon vähimmäisehtoja, joita työnantaja ei voi alittaa. Näihin kuuluvat vähimmäispalkka tehtäväluokan mukaan, ylityökorvaukset, vuosilomaetuudet, sairausajan palkka sekä määräykset työajoista ja lepoajoista.
Rakennusalan TES sisältää myös erityisiä rakennusalalle ominaisia etuuksia, kuten:
Nämä ehdot ovat vähimmäistasoja, eikä niistä voi sopia heikommiksi edes työsopimuksella. Meillä Maximuksella pidämme huolen siitä, että vuokratyöntekijöillämme on myös asianmukaiset työvaatteet ja tarvittavat työkalut tehtävien hoitamiseen, mikä täydentää TES:n takaamia perusoikeuksia käytännön tasolla.
Kyllä, vuokratyöntekijä voi saada TES:n vähimmäistasoa paremmat ehdot. TES asettaa ainoastaan alarajan, jonka alapuolelle ei voi mennä. Henkilöstövuokrausyritys ja käyttäjäyritys voivat sopia paremmista ehdoista, ja myös työsopimuksessa voidaan sopia TES:iä edullisemmista ehdoista työntekijän hyväksi.
Käytännössä paremmat ehdot voivat tarkoittaa esimerkiksi korkeampaa tuntipalkkaa kuin TES edellyttää, pidempää sairausajan palkanmaksuaikaa tai parempia matkakustannusten korvauksia. Erityisesti kysytyillä osaajilla, kuten kokeneilla työnjohtajilla tai erikoisalojen ammattilaisilla, on usein neuvotteluvaraa ehtojen suhteen.
On tärkeää ymmärtää, että TES:n määräyksiä ei voi kiertää sopimalla heikommista ehdoista. Jos työsopimuksessa on ehto, joka on TES:n vastainen ja heikompi kuin TES edellyttää, kyseinen ehto on mitätön ja TES:n mukainen ehto astuu automaattisesti voimaan.
Vastuu oikean TES:n noudattamisesta jakautuu henkilöstövuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen kesken. Henkilöstövuokrausyritys on työnantaja ja vastaa palkan maksamisesta sekä työsuhteen ehtojen noudattamisesta. Käyttäjäyritys puolestaan vastaa siitä, että se ilmoittaa oikeat tiedot toimialastaan ja tehtävistä, joihin vuokratyöntekijä sijoitetaan.
Käytännön vastuunjako rakentuu seuraavasti:
Jos TES:iä ei noudateta, ensisijainen vastuu on työnantajana toimivalla henkilöstövuokrausyrityksellä. Käyttäjäyritys voi kuitenkin olla vastuussa, jos se on antanut virheellisiä tietoja tai laiminlyönyt velvollisuutensa tiedottaa vuokratyöntekijän asemasta työpaikalla.
Meillä Maximuksella yli 25 vuoden kokemus rakennusalan henkilöstövuokrauksesta tarkoittaa, että tunnistamme toimialakohtaiset TES-vaatimukset tarkasti ja varmistamme, että jokainen vuokratyöntekijämme saa hänelle kuuluvat oikeat ehdot heti työsuhteen alusta lähtien.
Yleissitova työehtosopimus rakennusalalla tarkoittaa sopimusta, jota kaikkien alan työnantajien on noudatettava riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneet työnantajaliittoon. Se asettaa vähimmäistason palkalle, työajalle ja muille keskeisille työsuhteen ehdoille, joita ei voi alittaa edes työsopimuksella. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, joita rakennusalan yleissitovaan TES:iin liittyy.
Yleissitova työehtosopimus rakennusalalla velvoittaa kaikkia alan työnantajia, myös niitä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Velvoite koskee siis sekä suuria rakennusyrityksiä että pieniä yksityisiä työnantajia, kunhan he teettävät rakennusalan töitä. Työntekijän järjestäytymisellä ei ole merkitystä: sopimuksen vähimmäisehdot suojaavat jokaista rakennustyöntekijää.
Yleissitovuus perustuu siihen, että viranomaiset vahvistavat tietyn sopimuksen yleissitovaksi, kun se kattaa riittävän suuren osan alan työnantajista ja työntekijöistä. Rakennusalalla tämä tarkoittaa käytännössä, että lähes jokainen työsuhde talonrakentamisen, infrarakentamisen ja talotekniikan parissa kuuluu jonkin yleissitovan TES:n piiriin. Työnantajan on tunnettava oman alansa sopimus ja sovellettava sitä aktiivisesti.
Yleissitova TES rakennusalalla määrittää vähintään palkan, työajan, ylityökorvaukset, vuosiloman, sairausajan palkan ja irtisanomisajat. Nämä ehdot muodostavat pohjan, jonka alle työsopimuksessa ei voida mennä. Käytännössä sopimus takaa rakennustyöntekijälle tietyn minimipalkan ja muut perusoikeudet työsuhteessa.
Rakennusalalla palkkaus on usein sidottu urakka- tai aikapalkkajärjestelmään, ja TES määrittelee molempien vähimmäistasot. Lisäksi sopimus sääntelee muun muassa:
Näiden lisäksi TES voi sisältää alakohtaisia erityisehtoja esimerkiksi vaarallisista töistä maksettavista lisistä tai erityisolosuhteissa työskentelystä. Työnantajan kannattaa tutustua voimassa olevaan sopimukseen huolellisesti, sillä yksityiskohdat voivat vaikuttaa merkittävästi palkkalaskelmiin.
Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa vain niitä työnantajia, jotka ovat järjestäytyneet sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon. Yleissitova sopimus puolestaan velvoittaa koko alan kaikkia työnantajia riippumatta järjestäytymisestä. Käytännössä ero tarkoittaa, että yleissitova TES kattaa myös pienet ja järjestäytymättömät yritykset.
Jos työnantaja kuuluu työnantajaliittoon, häntä sitoo normaalisitovana liittojen välinen sopimus. Tällöin hän noudattaa samaa sopimustekstiä, mutta oikeusperusta on eri: velvoite tulee liiton jäsenyydestä eikä yleissitovuudesta. Järjestäytynyt työnantaja voi myös neuvotella paikallisesti tietyistä ehdoista, jos TES sen sallii.
Järjestäytymättömälle työnantajalle yleissitovuus on ainoa sitova oikeusperusta. Hän ei voi neuvotella paikallisesti sellaisista asioista, joihin paikallinen sopiminen on TES:ssä rajattu vain järjestäytyneille työnantajille. Tämä on käytännön ero, joka vaikuttaa työnantajan liikkumavaran laajuuteen.
Jos työnantaja ei noudata yleissitovaa TES:iä rakennusalalla, hän voi joutua maksamaan työntekijälle jälkikäteen saamatta jääneet palkat ja korvaukset. Lisäksi työnantajalle voidaan tuomita hyvityssakkoja tai vahingonkorvauksia. Vakavissa tai toistuvissa tapauksissa rikkomus voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Valvonta kuuluu pääasiassa aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueille, jotka voivat tarkastaa työnantajan palkka- ja työaikakirjanpidon. Myös ammattiliitot seuraavat aktiivisesti, että rakennusalan TES:iä noudatetaan. Yksittäinen työntekijä voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa, jos työnantaja kieltäytyy maksamasta kuuluvia korvauksia.
Käytännön seuraukset voivat olla merkittäviä: takautuvat palkanmaksut usealta vuodelta, oikeudenkäyntikulut ja mainehaitat voivat koitua työnantajalle kalliiksi. Rakennusalalla, jossa työvoimaa välitetään usein eri järjestelyillä, on tärkeää varmistaa, että sovellettava TES on selvillä jo ennen työsuhteen alkamista.
Työsopimuksessa ei voi sopia yleissitovaa TES:iä heikommista ehdoista. Yleissitova rakennusalan työehtosopimus asettaa vähimmäistason, joka on ehdoton alaraja. Kaikki työsopimuksen kohdat, jotka alittavat tämän tason, ovat automaattisesti mitättömiä, ja tilalle tulevat TES:n vähimmäisehdot.
Sen sijaan työsopimuksessa voidaan aina sopia TES:iä paremmista ehdoista. Työnantaja voi esimerkiksi maksaa korkeampaa palkkaa, tarjota pidemmän sairausajan palkanmaksuajan tai antaa enemmän vapaapäiviä kuin TES edellyttää. Tämä niin sanottu edullisemmuusperiaate suojaa aina työntekijää.
Tietyt asiat TES voi kuitenkin sallia sovittavaksi paikallisesti myös työnantajan ja työntekijän välillä, esimerkiksi joitakin työaikajärjestelyjä. Näissä tapauksissa paikallinen sopiminen ei tarkoita, että ehdoista sovitaan heikommiksi, vaan että TES antaa osapuolille liikkumavaraa järjestää käytännöt parhaiten sopivalla tavalla.
Me Maximuksella tunnemme rakennusalan henkilöstöpalveluiden lainalaisuudet yli 25 vuoden kokemuksella. Jos mietit, mikä TES koskee omaa työtilannettasi tai haet rakennusalan ammattilaisia joustavasti, ota meihin yhteyttä ja selvitetään tilanne yhdessä.
Rakennusalalla töitä riittää, mutta oikean työnantajan löytäminen voi tuntua hankalalta. Varsinkin silloin, kun haluat tietää etukäteen, mitä työsuhde-etuja saat ja millaisin ehdoin töitä tehdään.
Vuokratyö rakennusalalla herättää monessa ammattilaisessa kysymyksiä. Tässä artikkelissa selitämme selkeästi, mitä työsuhde-etuja rakennusalan vuokratyöntekijä saa ja miksi kannattaa valita kumppani, joka tuntee alan läpikotaisin.
Rakennusalan vuokratyöntekijän edut ovat usein yhtä vahvat kuin suoraan työnantajan palkkalistoilla olevilla. Laki velvoittaa, ja hyvä henkilöstövuokrausyritys menee sen yli.
Kun tulet meille töihin, saat muun muassa nämä edut:
Erityisesti varustautuminen on asia, josta me pidämme huolen. Sinun ei tarvitse miettiä, onko sinulla oikea takki pakkasella tai oikeat suojavälineet vaativaan kohteeseen.
Vuokratyö rakennusalalla tarjoaa myös joustavuutta, jota perinteinen työsuhde ei aina anna. Pääset nopeasti uusiin kohteisiin, kartutat kokemusta eri työmailta ja rakennat ammatillista osaamistasi laajemmin.
Kaikki henkilöstövuokrausyritykset eivät tunne rakennusalaa. Me tunnemme.
Meillä on yli 25 vuoden kokemus talonrakentamisen, infrarakentamisen ja talotekniikan ammattilaisten välittämisestä. Se tarkoittaa, että ymmärrämme alan vaatimukset, aikataulut ja sen, mitä ammattitaitoinen tekijä tarvitsee onnistuakseen.
Miksi rakennusalan ammattilaiset valitsevat meidät:
Meille tärkeintä on, että sekä työnhakija että työnantaja ovat tyytyväisiä. Siksi perehdymme huolellisesti jokaisen hakijan tilanteeseen ennen kuin ehdotamme sopivaa kohdetta.
Ehkä haluat vakituisen paikan, jossa voit kehittyä pitkäjänteisesti. Tai ehkä tarvitset juuri nyt joustavan keikan, joka sopii elämäntilanteeseesi. Molemmat ovat meille yhtä tärkeitä.
Välitämme sekä määräaikaisia että vakituisia työpaikkoja:
Henkilöstövuokraus rakennusalalla ei tarkoita epävakautta. Monelle se on portti vakituiseen työsuhteeseen, kun työnantaja näkee ammattitaitosi käytännössä.
Me kartoitamme tarpeesi ja tilanteesi ensin, ja etsimme sen jälkeen kohteen, joka oikeasti sopii sinulle. Ei vain ensimmäistä vapaata paikkaa.
Työnhaku ei tarvitse olla monimutkaista. Ota yhteyttä, kerro tilanteesi, ja me hoidamme loput.
Yhteydenotto on helppoa ja sitoumuksetonta. Voit lähettää avoimen hakemuksen tai kysyä suoraan, millaisia kohteita meillä on juuri nyt tarjolla.
Näin etenemme yhdessä:
Rakennusalan ammattilaisena ansaitset kumppanin, joka ymmärtää työtäsi. Ota yhteyttä tänään ja aloitetaan yhdessä.
Rakennusalalla töitä tehdään usein projektiluonteisesti, ja vuokratyö on monelle ammattilaiselle luonteva tapa edetä uralla. Mutta mitä oikeasti tapahtuu palkan, työajan ja etujen kanssa, kun työnantajana toimii henkilöstövuokrausyritys?
Rakennusalan TES eli työehtosopimus suojaa sinua riippumatta siitä, miten töihin päädyt. Tässä artikkelissa selitämme selkeästi, mitä se tarkoittaa käytännössä.
Rakennusalan työehtosopimus määrittelee minimipalkan, työajat, ylityökorvaukset ja lomaedut. Se ei ole vain paperilla oleva lupaus, vaan lakisääteinen velvoite, jota jokaisen työnantajan on noudatettava.
Käytännössä TES tarkoittaa sinulle seuraavia asioita:
Rakennusalan palkka ei siis ole työnantajan vapaavalintainen luku. TES asettaa selkeän pohjan, jonka alle ei voi mennä.
Tämä on kysymys, jota moni pohtii ennen kuin ottaa keikkaa henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Vastaus on yksinkertainen: rakennusalan TES koskee sinua myös vuokratyösuhteessa.
Vuokratyöntekijänä työsopimuksesi on henkilöstövuokrausyrityksen kanssa, mutta teet töitä asiakasyrityksessä. Tästä huolimatta:
Vuokratyö rakennusalalla ei siis tarkoita heikompia oikeuksia. Se tarkoittaa joustavuutta ilman, että luovut ansaituista eduistasi.
Me Maximuksella olemme erikoistuneet nimenomaan rakennusalan henkilöstövuokraukseen. Meillä on yli 25 vuoden kokemus talonrakentamisen, infrarakentamisen ja talotekniikan ammattilaisten välittämisestä, ja se näkyy tavassa, jolla hoidamme asiat.
Mitä saat, kun tulet meille töihin:
Emme vain täytä paikkoja, vaan etsimme sinulle sopivan työkohteen, jossa voit kehittyä ja viihtyä. Tämä pätee niin kokeneisiin ammattilaisiin kuin rakennusalaa opiskeleville.
Jos mietit vuokratyötä rakennusalalla, paras tapa edetä on yksinkertainen: ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi.
Me hoidamme loput. Käymme läpi avoimet kohteet, selvitämme, mikä sopii sinulle parhaiten, ja vastaamme kaikkiin TES:ään tai työsuhteen ehtoihin liittyviin kysymyksiin selkokielellä.
Sinun ei tarvitse olla varma kaikesta ennen yhteydenottoa. Riittää, että olet kiinnostunut rakennusalan töistä ja haluat kuulla lisää.
Ota yhteyttä tänään ja selvitetään yhdessä, millainen keikka sopii sinulle parhaiten.
Maarakennustyönjohtajaksi haluaminen on selkeä tavoite. Mutta pätevyysvaatimukset, koulutuspolut ja FISE-hakuprosessi voivat tuntua monimutkaiselta kokonaisuudelta.
Tässä oppaassa saat selkeän kuvan siitä, mitä maarakennustyönjohtajan pätevyys edellyttää, miten se hankitaan ja miten löydät alan töitä Suomessa.
Maarakennustyönjohtajan pätevyys ei synny pelkästä koulutuksesta. Se rakentuu koulutuksen ja työkokemuksen yhdistelmästä.
Suomessa maarakennustyönjohtajan tehtävät kuuluvat rakentamisen vastuuhenkilöjärjestelmän piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnjohtajalla tulee olla:
Pätevyysvaatimukset vaihtelevat hankkeen vaativuusluokan mukaan. Vaativimmissa kohteissa edellytetään korkeampaa koulutustasoa ja laajempaa työkokemusta.
Maarakennustyönjohtajaksi voi pätevöityä useampaa reittiä. Kaikki polut yhdistyvät lopulta käytännön kokemuksen kautta.
Rakennustekniikan insinööri (AMK) on yleisin koulutuspohja maarakennustyönjohtajan tehtäviin. Infrarakentamisen tai yhdyskuntatekniikan suuntautuminen antaa parhaan lähtökohdan.
Rakennusalan perustutkinto tai infrarakentamisen ammattitutkinto voi riittää tiettyihin pätevyysluokkiin, kun se yhdistetään riittävään työkokemukseen.
Koulutus avaa oven, mutta kokemus ratkaisee pätevyysluokan. Mitä vaativampiin kohteisiin haet pätevyyttä, sitä enemmän dokumentoitua työkokemusta tarvitset.
FISE Oy myöntää rakennusalan henkilöpätevyyksiä Suomessa. Maarakennustyönjohtajan pätevyyden hakeminen FISE:ltä etenee selkeästi vaiheistettuna prosessina.
Pätevyys on voimassa viisi vuotta kerrallaan, minkä jälkeen se uusitaan. Uusiminen edellyttää, että olet toiminut aktiivisesti alan tehtävissä pätevyyskauden aikana.
Maarakennustyönjohtaja vastaa maanrakennustyömaiden päivittäisestä johtamisesta. Työ on vastuullista ja vaihtelevaa.
Keskeisiä tehtäviä ovat:
Käytännössä maarakennustyönjohtaja on työmaalla se henkilö, jonka puoleen kaikki kääntyvät. Tekninen osaaminen yhdistyy ihmisten johtamiseen joka päivä.
Infrarakentaminen on Suomessa jatkuvasti käynnissä. Tiehankkeet, kunnallistekniikka, ratarakentaminen ja kaupunkien kehittäminen pitävät alan liikkeessä myös vuonna 2026.
Pätevistä maarakennustyönjohtajista on kysyntää erityisesti Uudellamaalla, jossa rakentamisen volyymi on suurin. Kysyntää on kuitenkin ympäri Suomen, ja osaajia siirtyy projekteittain myös pienemmille paikkakunnille.
Pätevöityneen maarakennustyönjohtajan työllistyminen on alan kokemuksen perusteella verrattain nopeaa. Vaativampiin kohteisiin erikoistuneet osaajat ovat erityisen haluttuja.
Olet hankkinut pätevyyden. Nyt tarvitset tehtävän, jossa voit hyödyntää sitä.
Me Maximuksella olemme erikoistuneet rakennusalan rekrytointiin yli 25 vuoden kokemuksella. Tunnemme infrarakentamisen kentän ja tiedämme, mitä työnantajat todella etsivät maarakennustyönjohtajalta.
Kun haet töitä meidän kauttamme, saat:
Toimimme pääosin Uudellamaalla, mutta välitämme ammattilaisia myös muualle Suomeen hankkeiden tarpeiden mukaan.
Ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi. Me hoidamme loput.
Putkimiehen palkka mietityttää monia alalla jo olevia ja sinne suuntaavia. Kuinka paljon käteen oikeasti jää, kun lisät, kokemus ja työsuhteen muoto lasketaan mukaan?
Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki oleelliset tekijät, jotka vaikuttavat putkimiehen kuukausiansioihin rakennusalalla vuonna 2026.
LVI-asentajan palkka rakennusalalla perustuu LVI-alan työehtosopimukseen. TES määrittelee vähimmäispalkat, mutta todellinen ansiotaso vaihtelee palkkausmuodon mukaan.
Putkialalla käytetään yleisesti kolmea palkkausmuotoa:
Urakkapalkkaus on yleinen putkiasennuksessa, koska se palkitsee tehokkuudesta. Kokenut asentaja voi urakkatyössä ylittää aikapalkan selvästi.
Pelkkä peruspalkka ei kerro koko totuutta. Putkimiehen palkka rakennusalalla koostuu usein merkittävältä osin erilaisista lisistä.
Tyypillisimpiä ansioita kasvattavia lisiä ovat:
Aktiivisella asentajalla lisät voivat nostaa kuukausiansioita useilla sadoilla euroilla. Tämä tekee putkimiehen kuukausipalkasta huomattavasti peruspalkkaa suuremman kokonaisuuden.
Kokemus näkyy suoraan palkassa. Aloittelevan putkimiehen ja kokeneen asentajan ansioiden välillä voi olla merkittävä ero.
Erikoistuminen on toinen tärkeä tekijä. Esimerkiksi teollisuusputkiasennus, kaukolämpötyöt tai vaativat saneerauskohteet ovat alueita, joilla erityisosaaminen kasvattaa ansioita selvästi.
Lisäksi työnjohdolliset vastuut, kuten nokkamiehenä tai työnjohtajana toimiminen, nostavat palkkatasoa huomattavasti verrattuna perusasentajan tehtäviin.
Tämä on kysymys, jota moni putkimies pohtii. Molemmissa on omat etunsa, ja oikea valinta riippuu omasta elämäntilanteesta ja tavoitteista.
Henkilöstövuokrauksen kautta työskenteleminen tarjoaa:
Suora työsuhde puolestaan tarjoaa vakautta ja usein myös pidemmän tähtäimen kehittymismahdollisuuksia yhden työnantajan palveluksessa.
Meillä Maximuksella huolehdimme siitä, että vuokratyöntekijöillä on aina asianmukaiset työvaatteet ja tarvittavat työkalut. Työsuhteen muodosta riippumatta ammattitaitosi on meille arvokas.
Olemme erikoistuneet rakennusalan rekrytointiin ja henkilöstövuokraukseen, ja meillä on yli 25 vuoden kokemus LVI-alan ammattilaisten välittämisestä.
Meiltä löydät sekä lyhytaikaisia projektikeikkoja että vakituisia työsuhteita pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta.
Mitä saat, kun tulet meille töihin:
Ota yhteyttä tai jätä avoin hakemus. Autamme sinut seuraavaan työkohteeseen nopeasti ja vaivattomasti.