Etelä- ja Pohjois-Suomen rakennusalan työvoimapula eroaa toisistaan merkittävästi sekä laajuudeltaan että luonteeltaan. Etelä-Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, pula koskee laajasti lähes kaikkia rakennusalan ammattiryhmiä korkean rakentamistahdin vuoksi. Pohjois-Suomessa haaste on erilainen: työvoimaa on vähemmän saatavilla jo väestörakenteen takia, mutta myös suurhankkeet luovat äkillisiä piikkejä kysyntään. Tässä artikkelissa käymme läpi molempien alueiden erityispiirteet ja käytännön ratkaisut.
Rakennusalan työvoimapula Suomessa johtuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Alan ammattilaiset ikääntyvät ja siirtyvät eläkkeelle nopeammin kuin uusia osaajia valmistuu. Samaan aikaan rakentamisen kysyntä on pysynyt korkeana etenkin kaupunkiseuduilla, mikä tarkoittaa, että tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.
Alan vetovoimaisuus nuorten silmissä on ollut pitkään haasteellinen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuu yhä vähemmän opiskelijoita suhteessa tarpeeseen, ja osa valmistuneista siirtyy muille aloille. Tämä koulutuspohjan kaventuminen heijastuu suoraan työvoimatilanteeseen.
Lisäksi rakennusala on luonteeltaan projektiluontoinen ja kausivaihteluille altis. Talvikuukausina työmäärä laskee osassa töitä, mutta keväällä ja kesällä tarve räjähtää käsiin. Tämä epätasaisuus tekee alan työvoimasuunnittelusta erityisen vaativaa kaikille rakennusyrityksille.
Etelä-Suomessa työvoimapula on ennen kaikkea volyymin ongelma: töitä on niin paljon, että osaajat yksinkertaisesti loppuvat kesken. Pohjois-Suomessa kyse on enemmän saatavuuden ja etäisyyden ongelmasta, jossa harva asutus ja pitkät välimatkat vaikeuttavat rekrytointia ja ammattilaisten houkuttelemista työkohteisiin.
Pääkaupunkiseutu ja muu Etelä-Suomi ovat Suomen rakentamisen ytimessä. Asuntorakentaminen, infrahankkeet ja korjausrakentaminen kilpailevat samoista ammattilaisista samanaikaisesti. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa osaavat rakennustyöntekijät voivat valita työnantajansa, ja yritysten on yhä vaikeampi löytää oikeita henkilöitä nopeasti. Kilpailu osaajista ajaa myös palkkapaineita ylöspäin.
Pohjois-Suomessa haasteena on perustyövoiman saatavuus harvaan asutuilla alueilla. Suurhankkeet, kuten kaivoshankkeet ja teollisuusinvestoinnit, voivat käynnistyessään imeä lähes kaiken paikallisen rakennustyövoiman. Tällöin yritykset joutuvat turvautumaan kauempaa tuleviin ammattilaisiin, mikä lisää kustannuksia ja logistisia haasteita. Rekrytointi vaatii enemmän suunnittelua ja pidempää aikajännettä.
Etelä-Suomessa työvoimapulaa esiintyy eniten talotekniikan, betonityön ja maanrakennuksen ammattilaisista. Erityisesti LVI-asentajat, sähköasentajat sekä kokeneet työnjohtajat ovat kysyttyjä, mutta heitä on vaikea löytää. Myös talonrakentamisen perusammateissa, kuten kirvesmiehissä ja rakennusmiehissä, on jatkuva vajaus suhteessa tarpeeseen.
Talotekniikan ammattilaisten pula on Etelä-Suomessa erityisen akuutti, koska uudisrakentaminen ja peruskorjaushankkeet edellyttävät yhä enemmän erikoisosaamista energiatehokkuuden, älykkään rakentamisen ja uusiutuvan energian alalta. Tällaisia osaajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi tarjolla.
Toimihenkilöpuolella pula kohdistuu erityisesti projektipäälliköihin, vastaaviin mestareihin ja rakennuttajainsinööreihin. Nämä roolit vaativat pitkää kokemusta ja laaja-alaista osaamista, joten uusien osaajien kasvattaminen tehtäviin vie aikaa.
Pohjois-Suomessa työvoimapula koskee erityisesti infrarakentamisen ammattilaisia, kuten maanrakentajia, koneen kuljettajia ja paalutustyöntekijöitä. Myös talonrakentamisen perusosaajista on pulaa, sillä paikallinen työvoimavaranto on rajallinen suhteessa hankkeiden kokoon.
Suurten teollisuus- ja kaivoshankkeiden ympärillä korostuu tarve erityisosaajille, kuten teollisuuden prosessirakentajille ja vaativien betonirakenteiden tekijöille. Näitä osaajia ei löydy helposti lähialueilta, vaan heitä pitää houkutella kauempaa, usein koko Suomen laajuisesti.
Työnjohtajista on Pohjois-Suomessa vielä suurempi pula kuin etelässä suhteessa tarpeeseen. Kokeneen työnjohtajan saaminen pitkäkestoiseen hankkeeseen syrjäisemmällä alueella vaatii yrityksiltä houkuttelevia kokonaisuuksia, joihin kuuluvat kilpailukykyinen palkka, majoitusjärjestelyt ja selkeä projektiaikataulu.
Rakennusyritys voi ratkaista työvoimapulan hyödyntämällä henkilöstövuokrausta ja suorarekrytointia, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin muuttuvaan työvoimatarpeeseen. Oikea kumppani tuntee alan erityispiirteet ja osaa kohdentaa hakuprosessin juuri oikean ammattiryhmän osaajiin, oli kyse sitten lyhytaikaisesta tarpeesta tai vakituisen ammattilaisen löytämisestä.
Käytännössä työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää useampaa rinnakkaista toimenpidettä:
Me Maximuksella olemme erikoistuneet juuri rakennusalan henkilöstöratkaisuihin, ja meillä on yli 25 vuoden kokemus niin talonrakentamisen, infrarakentamisen kuin talotekniikankin osaajien välittämisestä. Autamme rakennusyrityksiä löytämään oikeat ammattilaiset nopeasti, oli tarve sitten Uudellamaalla tai muualla Suomessa. Toimintamme perustuu tarkkaan tarvekartoitukseen ja pitkäjänteiseen kumppanuuteen, jotta työvoimapula ei pysäytä tärkeää hanketta.
